Elämässä pitää olla haasteita.

Tässä yksi niistä haasteista. Muistan kuulleeni joskus tyyliblogista, jossa blogaaja kuvasi asunsa joka päivä vuoden ajan. Idea kuulosti villiltä, mutta aika turhalta, eihän minua kiinnosta pukeutuminen. Vai eikö todella? Huomaan kuitenkin pohtivani tyyliä paljon. Millaisen tyylin haluaisin ja mihin pukeutumiseni kuitenkin vääjäämättä perustuu, kenen tyyliä kopioin, ja mihin suuntaan haluan ulkonäköäni ohjailla? Millaiselta voin näyttää töissä, miltä haluan näyttää vapaa-ajalla? Elän myös vahvasti kausittaista elämää, jokin väri tai tietty juttu, kuvio, ruoka-aine, liikuntamuoto tai musiikki voi inspiroida minua kuukausien ajan vaihtuen jossain vaiheessa seuraavaan. Blogaaminen tuntuu tietokoneella asuvalle luontevimmalta, oman vuoden dokumentointi vaikuttaa haastavalta, mutta myös motivoivalta. Mikä mahtava mahdollisuus dokumentoida omaa elämää ja ulkonäköä. Samalla mietityttää inspiroiko asujen kuvaaminen muokkaamaan niitä nykyistä enemmän ja ajattelemaan pukeutumista yhä lisää. Blogista ei ehkä tule tyyliblogia, vaan vuoden kestävä projekti, henkilökohtainen dokumentti päivittäisestä pukeutumisesta minun maailmassani. Kommentit ovat toivottavia, uskottelen itselleni, että interaktiivisuus ylläpitää motivaatiotani koko vuoden. Tervetuloa matkalle horropaitojen, pipojen ja pillifarkkujen maailmaan. And here we go!

Day 1
Kaiken alku ja idean lähtökohta. Kiireinen päivä, kahden työpalaverin välissä reissu tilaisuuteen, jossa esitellään partiotoimintaa ja pukeutumista. Kuinka naamioida partiomekko työpäivän kestäväksi asuksi?
Sininen kun ei ole kotoisa väri lainkaan ja kotelomekko melko kaukana normaalista pukeutumisesta.

Mekon kaveriksi puin tummansinisen pitkähihaisen trikoopaidan Hennesin peruskauraa, paksut mustat sukkahousut, työpäivän ajaksi ihanan ja ikivanhan hupullisen Onlyn neuletakin, sekä talvikenkälöydöt, Björn Borgin niitein koristellut lämminvuoriset kengät. Kenkiin rakastuin viikko sitten ja kannoin ne parempaan kotiin. Mahtavat! Partiohetken ajaksi neuletakki vaihtui lippukunnan huiviin. Mukava päivä erilaisissa, mut ihan toimivissa vaatteissa. Päivän tuoksuna palveli Escadan Ocean Lounge- kausituoksu. 

Day 2

Vaati kaksi päivää kypsytellä ajatusta blogista. Epäilytti kiinnostaako ketään yhden ihmisen pukeutuminen päivästä toiseen, toisaalta mietitytti, onko sillä väliäkään, jos tarkoitus on dokumentoida päiviä itseään varten. Aamulla kuitenkin nappasin kuvan. Poseeraamisen lahjaa en omista, eikä kuvista ole ajatustakaan saada mitään katalogiotoksia, siksi siis vinot kuvakulmat ja hassut ilmeet. En myöskään jaksa poseerata ja laittautua kuvien vuoksi sen enempää kun näkisin vaivaa muutenkaan normaalina päivänä, muuten dokumentoinnin idea katoaa. Toisen päivän tyyli oli huomattavasti lähempänä tämänhetkistä arkipukeutumistani:

Cupcake Cultin horror T-paita, Policen niittirannekello, pinkit paksuhkot sukkahousut ja harmaa lyhyt, puolikiiltävä vekkihame. Kenkinä mustat nahkaiset korkokengät ruskeilla tolppakoroilla. Päivän tuoksuna Burberryn The Beat. Ulkona liikkuessani heitin päälle ihanan käytetyksi kuluneen mustan tyköistuvan vetoketjuhupparin. Asu herätti töissä positiivista huomiota ja etenkin sukkahousut riemastuttivat värillään. Hassua! Ilta kului haaveillessa OnePiecen Jump In- haalarista, jonka viimein tilasin. Blogi saattaa muuttua melkoisen yksipuoliseksi tasan sillä hetkellä kun aikuisten potkupuku on noudettavissa postin lähimmästä toimipisteestä. ;)