Day 139

Flunssainen olo jatkuu, joten aamupäivästä rakensin kotitoimiston työntekoa varten. OnePiece päällä on huomattavasti mukavampaa tehdä töitä. Kuppi kahvia ja pari läppäriä takasivat työnteon sujuvuuden ja sainkin aamupäivän aikana hoidettua niin työ- kuin harrastuskuviotkin. Kerrankin en ole aivan maailman huonoin ja alisuoriutunein partiolainen, eräänkin johtokunnan sihteeri, esimies, nuorisotyönohjaaja, tytär, vaimo ja vaikka mitä. Tuollaiset tehoaamut on omiaan nostamaan itsetuntoa ja helpottamaan loppuviikon tekemättömistä töistä kasautuvaa ahdistusta ja painetta. Illasta vielä mitä mahtavin ilta nuorten seurassa, tälläerää ihan työpaikalla. Kotona haalarissa hengailu on okei, mutta illaksi töihin keräilin suojavaatteet kurjaa ja kuvottavaa oloa hämätäkseni. Siis vanhaa, kulunutta ja rakasta. Hennesin kulunut musta huppari, kiva, vaan ei yliampuvan värikäs horrorpaita, ohut myssy pääkallomerkillä ja LTB:n luottofarkut. Kavereinaan iso musta huivi ja kirkkaanpunaiset koripallotossut.